What Makes Data Possible? A Sociotechnical View on Structured Data Innovations

Drawing from the theory of digital objects, this paper examines the distinction between structured and unstructured data as carriers of facts. We argue that data do not ‘have’ a structure but are made by a structure that confers data their capacity to represent contextual facts. We employ a case vignette involving XBRL (eXtensible Business Reporting Language) and its use in statutory financial reporting to illustrate and explore the sociotechnical nature of data and to describe what we call data innovations: new valuable ways to render phenomena as data. We find that data structure is best viewed as a matter that is relative to a purpose in a context. Theorizing data from a sociotechnical perspective could evolve to provide, in effect, the material science of digital economy

Coordinating concurrent transmissions : a constant-factor approximation of maximum-weight independent set in local conflict graphs

We study the algorithmic problem of coordinating transmissions in a wireless network where radio interference constrains concurrent transmissions on wireless links. We focus on pairwise conflicts between the links; these can be described as a conflict graph. Associated with the conflict graph are two fundamental network coordination tasks: (a) finding a nonconflicting set of links with the maximum total weight, and (b) finding a link schedule with the minimum total length. Our work shows that two assumptions on the geometric structure of conflict graphs suffice to achieve polynomial-time constant-factor approximations: (i) bounded density of devices, and (ii) bounded range of interference. We also show that these assumptions are not sufficient to obtain a polynomial-time approximation scheme (PTAS) for either coordination task. There exists a PTAS if we make an additional assumption: (iii) bounded range of radio transmissions

On Light and Heavy Traffic Approximations of Balanced Fairness

International audienceFlow level analysis of communication networks with multiple shared resources is generally difficult. A recently introduced sharing scheme called balanced fairness has brought these systems within the realm of tractability. While straightforward in principle, the numerical evaluation of practically interesting performance metrics like per-flow throughput is feasible for limited state spaces only, besides some specific networks where the results are explicit. In the present paper , we study the behaviour of balanced fairness in light and heavy traffic regimes and show how the corresponding performance results can be used to approximate the flow throughput over the whole load range. The results apply to any network, with a state space of arbitrary dimension. A few examples are explicitly worked out to illustrate the concepts

Ventrogluteaalinen injektionanto - ohjausvideo

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjausvideo ventrogluteaalisesta injektionannosta sairaanhoitajaopiskelijoiden lihaksensisäisen injektio-oppimisen tueksi. Tavoitteena oli tuottaa ohjausvideo, jota tilaaja eli Laurea-ammattikorkeakoulu pystyisi hyödyntämään jatkossa injektio-opetuksessa. Tuotoksen suunniteltu toimintaympäristö oli Laurea ammattikorkeakoulu Lohjan Terveystori simulaatio- ja laboraatio-oppimisympäristö, jossa videota voidaan esittää yhdessä simulaatio-oppimisen kanssa. Opinnäytetyön tietoperusta kattoi injektionantoa koskien lääkehoidon, aseptiikan, lihaksensisäisen injektionannon, ventrogluteaalisen injektionannon sekä potilasturvallisuuden. Ohjausvideota suunnitellessa huomioitiin teoriatietoa eri oppimistyyleistä, demonstraation käytöstä opetuksessa, ohjaamisesta osana oppimisprosessista sekä ohjausvideosta opetusmenetelmänä. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi video, jonka sisältö ja käsikirjoitus toteutettiin tietoperustaan pohjautuen. Videolla käytettiin demonstroivaa opetusmenetelmää. Videon kuvaamista edeltävästi teetettiin kuvakäsikirjoitus käytettävistä kuvakulmista. Video kuvattiin kahtena päivänä Terveystori-oppimisympäristössä, ja injektionantoa valvoi opettaja. Videolla hyödynnettiin kertojan käyttämistä, pysäytyskuvia sekä oikeita ihmisiä että muovista luurankoa opetuksen tehokeinoina. Lopullinen tuotos on 3 minuuttia 30 sekuntia pitkä ja kattaa sisällöltään injektioalueen paikantamisen, alueelle injektoimisen, kirjaamisen, mahdolliset komplikaatiot sekä edut verrattuna muihin injektiopaikkoihin. Ohjausvideota arvioitiin haastattelemalla injektiopajaan osallistuneita ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoita. Kahteen teemahaastatteluun osallistui yhteensä 11 vapaaehtoista opiskelijaa. Haastatteluista saatu aineisto analysointiin käyttämällä teemoittelua. Tuloksien mukaan videon asiasisältö koettiin opettavaiseksi, selkeäksi ja oppimista edistäväksi. Haastateltavien mielestä video selkeytti kirjamateriaalista opittua tietoa injektioalueen paikantamisesta ja Z-tekniikan käytöstä. Videon tekninen toteutus koettiin hyväksi ja omalta osaltaan oppimista edistäväksi. Kehitysehdotuksiksi haastateltavat ehdottivat tekstien lisäämisen kertojan puheen rinnalle. Lisäksi videolle pyydettiin lisäämään osio injektioneulan hävityksestä. Jatkokehittämisehdotuksena esitettiin videon vaikuttavuudesta saadun tiedon hyödyntäminen tulevien ohjausvideoiden tuottamiseen. Lisäksi videon teknisten ominaisuuksien vaikutusta sekä videon leikkausrytmitystä voitaisiin mahdollisesti käyttää mallipohjan luomisessa tulevissa ohjausvideoissa.The purpose of this thesis was to produce a guidance video from a ventrogluteal injection to support nursing students' intramuscular injection training. The objective was to produce a guidance video that the client, Laurea University of Applied Sciences, would be able to use in the future injection teachings. The planned operating environment for the product was Laurea University of Applied Sciences Lohjas Terveystori simulation, and a laboratory learning environment where the video can be presented together with simulation learning. The data base of the thesis considering the injection covered drug therapy, aseptics, intramuscular injection, ventroglutinal injection and patient safety. While designing the video, theories were taken into account in the different learning styles, the use of the demonstration in teaching, guidance as part of the learning process, and the guidance video as a teaching method. The result of the thesis was a video whose content and script were produced based on the knowledge base. The video used a demonstrative teaching method. Prior to filming the video, a storyboard was made of the angles used. The video was filmed for two days in the Terveystori learning environment and the injection was monitored by the teacher. The video utilized the use of narrator, still images of both real people and plastic skeleton as an effects of teaching. The final product is 3 minutes 30 seconds long and covers locating the injection site, injection, logging, possible complications and advantages of the injection site as compared to other injection sites. The guidance video was evaluated by interviewing first-year nursing students who participated in the injection workshop. A total of 11 volunteer students participated in two thematic interviews. Gathered data from interview was analyzed by using thematising. According to the results, the content of the video was experienced to be instructive, clear, and promotive towards learning. According to the interviewees, the video clarified the information learned from the book material about locating the injection site and using Z technique. The technical implementation of the video was found to be good and useful as a learning tool on its own. As developers, the interviewees suggested adding texts alongside the speaker's speech. In addition, it was asked to add a scene into the video considering discarding the injection needle. The proposal for further development was to use the information gained from the effectiveness of the video to produce future video tutorials. In addition, the effectiviness of the technical features of the video as well as the video editing rhythm could possibly be used to create a template in future video tutorials

Algoritmeja ja suorituskykyarvioinnin menetelmiä langattomille verkoille

The performance of wireless networks depends fundamentally on the characteristics of the radio resource. In this thesis we study methods that can be used to improve performance of wireless networks. We also study methods that can be used to analyze the performance of such networks. In the first part of the thesis, we propose algorithms for multicast routing and max-min fair link scheduling in wireless multihop networks. The multicast routing problem is to find a minimum-cost sequence of transmissions which delivers a message from a given source node to a set of destination nodes. We propose three efficient multicast routing algorithms for certain common instances of the problem. The first algorithm assumes fixed transmission costs and constructs an efficient multicast tree in a centralized fashion. The second algorithm can be used to minimize only the number of transmissions in the multicast tree, but it has a distributed implementation. The last algorithm is applicable in scenarios where the network nodes can control their transmission range and the objective is to minimize the power consumption of the multicast tree. In the max-min fair link scheduling problem one attempts to assign transmission rights to flows in a wireless multihop network so that the long-term flow rates become max-min fair. We present a low-complexity, low-overhead distributed algorithm for the problem. The second part comprises of the flow-level performance analysis of elastic data traffic in wireless networks. The network is modeled in a dynamic setting, in which flows (e.g., file transfers) arrive stochastically and depart upon completion. We discuss how a recently introduced resource allocation concept, balanced fairness, can be applied to wireless networks and devise an efficient computational scheme for solving the resulting joint problem of scheduling and resource allocation. Additionally, we propose an alternative method to approximate the flow throughput under balanced fairness in arbitrary networks. Finally, we adapt balanced fairness to a model where flows are indexed by a continuous variable. The model can capture, e.g., location-dependent features of flows.Langattomien verkkojen suorituskyky riippuu olennaisesti radiokanavan ominaisuuksista. Tässä väitöskirjassa tutkitaan menetelmiä, joilla verkkojen suorituskykyä pystytään parantamaan. Toisaalta tutkitaan myös menetelmiä, jotka mahdollistavat verkkojen suorituskyvyn analysoimisen. Väitöskirjan ensimmäisessä osassa esitetään algoritmeja ryhmälähetysten reititykseen ja max-min-reiluun linkkien vuoronjakoon langattomissa monihyppyisissä verkoissa. Ryhmälähetysten reititysongelmassa etsitään joukkoa perättäisiä lähetyksiä, jotka välittävät viestin lähettäjältä joukolle vastaanottajia siten, että lähetyskustannusten summa minimoituu. Esitämme kolme tehokasta reititysalgoritmia tiettyihin ryhmälähetysongelman erikoistapauksiin. Ensimmäisessä algoritmissa oletamme lähetyskustannusten olevan mielivaltaiset, joskin kiinnitetyt, ja pyrimme keskitetysti minimoimaan lähetyspuun kokonaiskustannusta. Toinen algoritmi soveltuu pääasiassa lähetysten lukumäärän minimoimiseen, mutta se voidaan toteuttaa hajautetusti. Kolmas algoritmi on sovellettavissa tilanteissa, joissa verkon solmut voivat säätää lähetyssädettään ja tavoitteena on minimoida lähetyspuun tehonkulutus. Max-min-reilussa linkkien vuoronjako-ongelmassa pyritään jakamaan lähetysvuoroja verkossa oleville voille siten, että voiden pitkän aikavälin siirtonopeudet toteuttavat kyseisen reiluuskriteerin. Esitämme vähän kontrolliliikennettä vaativan, hajautetun algoritmin ongelman ratkaisemiseksi. Väitöskirjan toinen osa koostuu ns. elastisen dataliikenteen vuotason suorituskykyanalyysistä langattomissa verkoissa. Verkko on mallinnettu dynaamisessa tilassa, missä voita (esim. tiedostonsiirtoja) saapuu verkkoon satunnaisen prosessin mukaisesti ja ne poistuvat verkosta siirron päättyessä. Käsittelemme kuinka vastikään kehitetty resurssienjakomenetelmä, tasapainotettu reiluus (balanced fairness), voidaan mukauttaa langattomiin verkkoihin ja kehitämme tehokkaan laskennallisen menetelmän mukautuksen vaatimaan lähetysvuoronjaon ja resurssienjaon yhteisoptimointiin. Tämän lisäksi esitämme vaihtoehtoisen tavan approksimoida voiden läpäisyä mielivaltaisissa verkossa tasapainotetun reiluuden mukaisen resurssienjaon voimassaollessa. Lopuksi sovellamme tasapainotetun reiluuden konseptia mallissa, jossa vuot on indeksoitu jatkuvalla muuttujalla. Tämä malli mahdollistaa esimerkiksi voiden paikkariippuvien ominaisuuksien mallintamisen.reviewe